Puolueen säännöt
Nimi ja kotipaikka
1§ Eläinoikeuspuolue, ruotsiksi Djurrättspartiet, jota kutsutaan näissä säännöissä puolueeksi. Puolueen kotipaikka on Helsingin kaupunki, mutta toiminta-alueena koko maa.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
2§ Eläinoikeuspuolueen tarkoituksena on valtakunnallinen poliittinen ja valtiollinen vaikuttaminen ihmisten sekä eläinten oikeudenmukaisen kohtelun takaamiseksi. Puolueen poliittisen toiminnan lähtökohtana on ajatus, jonka mukaan ihmisten ja muiden eläinten kohtelussa on noudatettava samoja oikeudenmukaisuusperiaatteita, minkä vuoksi eläinten ja niiden luonnollisten elinympäristöjen hyväksikäyttö on väärin. Puolue haluaa uudistaa sosiaalisia valtarakenteita ja lopettaa poliittisin keinoin eläinten pitämisen tuotantokoneiston osana.
3§ Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue
1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa
5. osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan asettamalla ehdokkaita valtiollisiin ja kunnallisiin vaaleihin.
4§ Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa, sekä muuta puolueen tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellista varainhankintaa, jonka tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.
5§ Puolueen rekisteröinti- ja pöytäkirjakieli on suomi, mutta toiminnassaan puolue käyttää sekä suomen että ruotsin kieltä.
Puolueen jäsenyys
6§ Puolueeseen voi kuulua jäseninä rekisteröityjä yhdistyksiä ja suoria henkilöjäseniä, jotka ottaa ja erottaa puoluehallitus. Jos jäsenhakemus hylätään, on se perusteltava kirjallisesti.
7§ Järjestörakenne ja jäsenjärjestöt
Puolueen järjestörakenne koostuu paikallis-, piiri- ja keskustasosta. Paikallisesti toimivat paikallisjärjestöt, alueellisesti piirijärjestöt. Yhdessä edellä mainitut muodostavat keskustasolla valtakunnallisen Eläinoikeuspuolueen. Paikallis- ja piirijärjestöstä käytetään näissä säännöissä nimitystä jäsenjärjestö. Jäsenjärjestönä voi toimia vain rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt ja jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi.
8§ Paikallis- ja piirijärjestöt
Paikallisjärjestöksi nimitetään yhden tai useamman kunnan käsittävää yhdistystä, jossa on henkilöjäseniä kyseisestä kunnasta tai kyseisistä kunnista. Piirijärjestöksi nimitetään eduskuntavaalien vaalipiirin alueen käsittävää yhdistystä, jonka muodostavat alueella kotipaikan omaavat puolueen paikallisjärjestöt ja/tai suorat henkilöjäsenet.
Paikallis- ja piirijärjestöjen tehtävänä on
1. edustaa puoluetta omalla aluetasollaan,
2. tehdä 23§:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kunnallisvaaleissa ja vastata puolueen kunnallisvaalikampanjasta,
4. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.
9 § Henkilöjäsenet
Henkilöjäsenenä puolueen varsinaiseksi ja kannatusjäseneksi voivat liittyä 15 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset ja sellaiset ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suomessa ja jotka hyväksyvät puolueen tarkoituksen, puolueohjelman ja säännöt. Sama henkilö ei voi olla sekä varsinaisena että kannatusjäsenenä. Varsinaisilla jäsenillä on äänioikeus puolueen kokouksissa, kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.
10 § Jäsenrekisteri
Puolue pitää jäsenjärjestöjen sekä puolueen suorista henkilöjäsenistä jäsenrekisteriä, johon merkitään henkilötiedot ja maksetut jäsenmaksut. Ulkomaalaisista jäsenistä rekisteriin merkitään lisäksi tämän kansalaisuus ja kotipaikka Suomessa.
11§ Osallistuminen puolueen päätöksentekoon
Puolueen jäsenjärjestöillä ja suorilla henkilöjäsenillä on oikeus osallistua sen päätöksentekoon, tehdä aloitteita ja esityksiä puolueelle ja saada tietoja puoluehallituksen päätöksistä ja puolueen toiminnasta ja tilasta.
12§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Puolueen jäsenjärjestöllä tai jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta puolueen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Puoluehallitus voi erottaa jäsenjärjestön tai jäsenen puolueesta
1. jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta,
2. tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut,
3. tai on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta,
4. tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Ennen päätöstä asiassa puoluehallituksen kokous varaa asianomaiselle tilaisuuden selityksen antamiseen.
13§ Jäsenmaksu
Puolueen ja sen jäsenjärjestön henkilöjäsenet maksavat jäsenmaksua, jonka suuruudesta seuraavalle vuodelle päätetään edellisen vuoden sääntömääräisessä puoluekokouksessa. Vähävaraisilta jäseniltä voidaan periä alennettua jäsenmaksua, jos kokouksessa näin päätetään.
Jäsenmaksu sisältää jäsenmaksun puolueelle, piiri- ja paikallisjärjestölle. Kullekin em. järjestölle tulevasta osuudesta päätetään jäsenmaksun suuruudesta päätettäessä. Puolueen suoran henkilöjäsenen jäsenmaksu kuuluu kokonaisuudessaan puolueelle. Paikallis- ja piirijärjestöjen henkilöjäsenten maksama jäsenmaksu on samalla kyseisen jäsenjärjestön jäsenmaksu puolueelle. Jäsenmaksu suoritetaan vuosittain kertamaksuna.
14§ Muut toimintaryhmät
Puolueen toimintaan voivat osallistua myös rekisteröidyt ja rekisteröimättömät muut yhdistykset, toimikunnat ja ryhmät, joita nimitetään näissä säännöissä toimintaryhmiksi, jotka puoluehallitus on puolueen yhteydessä toimiviksi toimintaryhmiksi hyväksynyt. Toimintaryhmällä on oikeus tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle, mikäli ne ovat ilmoittaneet halukkuudestaan yhteistoimintaan puolueen kanssa.
Puoluekokous
15§ Puolueen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi−toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun puolueen kokous niin päättää tai kun puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä puoluehallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty puoluehallitukselle.
16§ Puolueen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Kannatusjäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Puolueen kokouksiin voi osallistua puoluehallituksen tai puolueen kokouksen niin päättäessä myös postitse tai tietoliikenneyhteyden avulla kokouksen aikana. Puolueen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
17§ Puolueen kokousten koollekutsuminen
Puoluehallituksen on kutsuttava puolueen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.
18§ Puoluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus
8. valitaan puoluehallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian puoluekokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti puoluehallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Puoluekokousaloitteet tulee tehdä ja lähettää puolueen hallitukselle viimeistään 30 vuorokautta ennen puoluekokousta sähköisessä muodossa. Vastaukset puoluekokousaloitteisiin valmistellaan puoluehallituksen asettamissa työryhmissä.
Puoluehallitus päättää puoluekokoukselle päätettäviksi annettavista vastausesityksistä. Aloitteet ja vastausesitykset ovat julkisia.
Puoluehallitus
19§ Kokoonpano
Puoluehallitus koostuu puheenjohtajasta, 1–2 varapuheenjohtajasta, 3–5 varsinaisesta jäsenestä sekä 1–2 varajäsenestä.
Puoluekokous valitsee puoluehallituksen puheenjohtajan, 1 tai 2 varapuheenjohtajaa, 3–5 varsinaista jäsentä sekä sekä 1 tai 2 varajäsentä, jotka käyttävät äänivaltaa puoluehallituksen kokouksissa siinä järjestyksessä kuin heidät on varajäseniksi puoluekokouksessa valittu. Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Puoluehallituksen toimikausi on kaksi vuotta.
20§
Puoluekokous voi erottaa puoluehallituksen jäsenen toimestaan kesken toimikauden. Mikäli puoluehallituksen jäsen eroaa tai erotetaan ennen toimikauden päättymistä, nousee hänen tilalleen ensimmäinen varajäsen, jonka jälkeen 2. varajäsen siirtyy ensimmäiseksi. Mikäli toinenkin jäsen eroaa tai erotetaan, nousee nykyinen 1. varajäsen hallitukseen. Mikäli vielä tulee tarve uudelle hallituksen jäsenelle, valitsee puoluekokous tarvittavan määrän hallituksen jäseniä, sekä uudet varajäsenet.
21§ Puoluehallituksen kokoontuminen
Puoluehallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
22§ Puoluehallituksen tehtävät
Puoluehallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty
1. johtaa puolueen toimintaa
2. huolehtia puoluekokousten päätösten täytäntöönpanosta
3. suunnitella ja ohjata puolueen kansainvälistä, valtiollista ja kunnallista toimintaa sekä vaalivalmisteluja
4. päättää vaaliliitoista
5. ottaa puolueen palvelukseen tarpeelliset toimihenkilöt, sopia heidän palkoistaan ja määritellä heidän tehtävänsä
6. nimetä tarpeelliseksi katsomansa puolueen työryhmät ja valita niille puheenjohtaja ja jäsenet
7. päättää puolueen hyväksi tapahtuvista varainkeräyksistä
8. vastata puolueen varojen ja omaisuuden hoidosta sekä muusta taloudellisesta toiminnasta ja päättää lainan ottamisesta sekä takauksen antamisesta
9. päättää, kuka toimii puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien sijaisina, mikäli kaikki ovat tilapäisesti estyneet hoitamasta tehtäviään
10. päättää, kuka toimii puoluesihteerin sijaisena, mikäli hän on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään
11. päättää puoluekokousten aika ja paikka, kutsua puoluekokous koolle sääntöjen mukaisesti, valmistella puoluekokoukset ja sääntöjen määräämät asiat puoluekokoukselle ja käsitellä puoluekokoukselle esitetyt aloitteet
12. nimetä edustajat ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin ja vastaaviin, joista nimityspyyntö on tullut Eläinoikeuspuolueelle
13. valita edustajat Euroopan eläinoikeuspuolueiden päätöselimiin
14. hyväksyä ja erottaa puolueen jäsenjärjestöt ja muut toimintaryhmät
15. hyväksyä ja erottaa puolueen jäsenet
16. hoitaa muut puolueen toimintaan liittyvät sille määrätyt tehtävät.
Ehdokkaiden asettaminen kunnallisiin ja valtiollisiin vaaleihin.
23§ Eduskuntavaalit
Piiri- tai paikallisjärjestö tekee puoluehallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua jäsenjärjestön sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai jäsenjärjestön kokouksen päätökseen.
Päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin tekee puoluehallitus, jonka päätöksen on noudatettava jäsenjärjestöjen ehdotuksia. Puoluehallitus voi erittäin painavasta syystä poiketa jäsenjärjestöjen ehdotuksista. Ennen jäsenjärjestöjen esityksistä poikkeavaa päätöksentekoa on asianomaista jäsenjärjestöä ja ehdotettuja henkilöitä kuultava. Puoluehallitus voi päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin jäsenjärjestöt ovat ehdottaneet.
24§ Presidentinvaalit
Puolueen ehdokas presidentinvaaleihin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.
25§ Europarlamenttivaalit
Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleihin valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita europarlamenttivaaleissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.
26§ Kunnallisvaalit
Kunnallistason ehdokasasettelusta päättävät jäsenjärjestöt itsenäisesti. Kunnallisvaaleissa puoluehallitus voi antaa puolueen edustamista koskevan valtuutuksen piirijärjestölle tai toimintaryhmälle niissä tapauksissa, joissa kunnassa ei ole puolueen toimivaa paikallisjärjestöä.
27§ Jäsenäänestys
Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 30§:ssa kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestys voidaan puoluehallituksen tai -kokouksen niin päättäessä toteuttaa tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi. Muilta osin jäsenäänestyksessä toimitaan puoluekokouksen hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti.
28§ Jäsenäänestyksen ehdokasasettelu
Jokaisella puolueen tai sen jäsenjärjestön äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen. Ehdokkaan nimeämisellä tulee olla vähintään 5 jäsenen kannatus. Kannattajien tulee olla äänioikeutettuja vaaleissa, johon ehdokasta ollaan nimeämässä. Jäsenäänestykseen ei saa ehdottaa henkilöä, joka ei ole vaalikelpoinen kyseisessä vaalissa, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan. Ehdokkaan nimeäjä tai kannattaja ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.
29§ Osanotto jäsenäänestykseen
Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa kaikki puolueen tai sen jäsenjärjestöjen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun puoluehallituksen määräämän ajan sisällä.
30§ Puolueen sisäisissä vaaleissa käytettävä vaalitapa
Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestetään ensimmäisellä kierroksella kaikkien ehdokkaiden kesken ja toisella kierroksella kahden eniten ääniä saaneen kesken, ellei kukaan ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella ehdotonta enemmistöä äänistä.
Suhteellista vaalia käytetään silloin, kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi. Vaalit toimitetaan suhteellisina ehdokaslistoja käyttämättä siten, että äänivaltainen henkilö voi vaalissa äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on täytettäviä paikkoja. Jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä ja niin edelleen. Valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä.
Muut säädökset
31§ Neuvoa-antava jäsenäänestys
Puoluehallitus voi katsoessaan sen tarpeelliseksi toimeenpanna neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tärkeän kysymyksen johdosta. Jäsenäänestyksessä äänivaltaisia ovat puolueen tai sen jäsenjärjestöjen henkilöjäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun puoluehallituksen määräämän ajan sisällä.
Puoluehallituksen on toimeenpantava neuvoa-antava äänestys, jos vähintään puolet jäsenjärjestöistä tai puolet henkilöjäsenistä sitä samasta määrätystä asiasta vaativat. Neuvoa-antava jäsenäänestys suoritetaan joko erillisissä äänestystilaisuuksissa ja/tai postitse. Jäsenäänestyksen toimeenpanosta vastaa puoluehallitus.
Päätökseksi neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä tulee se mielipide, joka on saanut taakseen enemmistön annetuista äänistä.
32§ Puolueen nimen kirjoittaminen
Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, rahastonhoitaja tai sihteeri, aina kaksi yhdessä.
33§ Tilikausi ja tilintarkastus
Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on annettava toiminnan- tai tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta puoluehallitukselle.
Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen
34§ Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä, mikäli kokouskutsussa on mainittu sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta. Puolueen purkautuessa käytetään sen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
35§ Asioissa, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan yhdistys- ja puoluelakia.